Spooks

[30.10.01 21:47]

Loka-marraskuun pimeä taite on otollista aikaa kummituksille. Halloween tai Pyhäinpäivä, kysymys on kuolleiden muistamisesta. Samassa hengessä olen lueskellut Primo Levin kirjaa Tälläinenkö on ihminen. Kirja kertoo lakonisesti, loistavasti (mikäli moista määrettä voidaan tässä yhteydessä käyttää) Levin ajasta natsi-Saksan keskitysleireillä Bunassa ja Auschwitzissä.

   Kylmäävintä kirjassa on se toteava tapa jolla Levi kirjaa ylös ihmisen välinpitämättömyyden toista ihmistä kohtaan. Kuinka kukaan tunteva (anyone who ever had a heart) voisi ryhtyä byrokraattisella perinpohjaisuudella ja inkvisiittorin kiihkolla juurimaan toista ihmisryhmää pois maailmasta? Sinä tai minä, emme taida oikein riittää, tarvitaan me ja he, ehkäpä vielä ne. Tällä kertaa pyövelin roolin ottivat saksalaiset, joihin voi aina luottaa, siinäkin mielessä, että he eivät koskaan ryhdy mihinkään puolittaisesti. Kaikki on suunniteltua, määrätietoista. He kirjaavat kaikki säntillisesti ylös ja siinä missä muut kielet ovat mykkiä, saksan kieli kertoo, täsmällisesti, kiihkottomasti, mistä oli kyse: vernichtungista, tyhjäksi tekemisestä.

   Kirjaa lukiessa mielen valtaa hiljainen raivo, hampaat pureutuvat huomaamatta toisiaan vasten, tekee mieli heittää kirja pois ja lähteä... jonnekin. Levi pakottaa lukijan miettimään kuinka itse olisi käyttäytynyt, jos olisi kuulunut joko übermensch- tai untermensch-ryhmään. Vartija vai vanki? Jos voisit valita? Toiset noudattivat käskyjä, toiset alistuivat kohtaloonsa. Kumpikaan mantteli ei tunnu sopivan eli kumpi vaan olisi ollut mahdollinen. Vaikka mitä itselleen uskottelisi, tuskinpa olisi ollut virtaa vastaan uimaan.

epilogi (ei sovi eläinrakkaille)

Oli kesä, Aamuaurinko helotti ja minä olin alta kymmenen. Huoleton, kai. Setäni tuli ja käski tulemaan perässä. Menimme sen aitan viereen jonka seinälle meillä oli tapana ripustaa verkot kuivamaan. (Kävimme aina aamuisin kokemassa verkot, suurta hupia pikkupojan mielestä.)

  Sedällä oli juuttikankainen säkki kädessään. Hän otti säkistä kissanpennun ja antoi sen minulle. Minulle selitettiin, että kissanpentuja oli liikaa, ja että ne oli parasta tappaa kun ne olivat vielä pieniä. Heittämällä ne aitan hirsiseinään. Pentu kädessäni oli lämmin, tunsin sen sydämen hakkaavan. Heitin sen. Pentu ei kuollut. Setä oli vihainen, sanoi, että pitää heittää kovemmin, muuten pentu kärsii. Heitin uudestaan, kovemmin. Pentu kuoli, vain vähän verta tuli suusta.

  Tuntui turralta. En oikein ymmärtänyt tilannetta, sen tiesin, että en halunnut tappaa kissanpentuja tai mitään muutakaan, mutta en myöskään halunnut tuottaa pettymystä sedälleni jota tuolloin arvostin. Toisinaan käteni muistaa miltä se kissanpentu tuntui.

Talviaika

[28.10.01 18:35]

Maailmaan mahtui tänään tunti enemmän unta, pehmeä kävely kauniissa ja tuulettomassa kaupungissa, erinomainen, vaikka sen itse sanonkin, lounas: pasta farfalle savulohikastikkeella. Ensimmäiseni, yllätin ja ylitin itseni. Nam... hiilihydraatteja talven varalle. Kaiken kruunasi lempeä syksyinen vesisade ikkunan läpi havainnoituna. Mein Gott, tämäpä on sehr bürgerlich. Oudoksuttaa... Ja kynttilän sytytykseen.

And never close His fist too tight...

[23.10.01 21:28]

This is one race of people for whom psychoanalysis is of no use whatsoever. Sigmund Freud puhuessaan irlantilaisista.

On ihmisiä, jotka pitävät Irlannista paikkana. Vehreä, runollinen ja romanttinen saari vanhan maailman reunalla, mikäs siinä. Sitten on ihmisiä, jotka pitävät irlantilaisesta oluesta tai viskistä. Tummaa, vahvaa ja turpeelta maistuvaa. Maku, johon pitää totutella. Sekin on vielä ymmärrettävää.

   Mutta sitten on vielä joukko ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että irlantilainen musiikki, sehän se vasta jotain on. Maailman parasta musiikkia, parantaa parantaa huolet ja vaivat. Heitä minä en oikein ymmärrä. Irlantilainen kansanmusiikki on toki jossain määrin vetoavaa, mutta nykyinen "irkkumusa" kyllä kiristyttää hampaita. U2 ja Cranberries kumppaneineen, kiitos ei. Enkä edes halua ajatella irlantilaista tanssikulttuuria: Michael Flatley, Lord of the Dance. A-a, a-a-a, ar-mah-ta-kaa!

   Irlantilaisen kulttuurin todellinen aarre on heidän kykynsä käyttää arkkivihollistensa brittien kieltä paremmin kuin britit itse.

Kuten hyvin tiedetään, huomattava osa englantilaisen kielialueen parhaista sanankäyttäjistä on ollut Irlannin poikia ja tyttäriä: James Joyce, Samuel Beckett, W.B. Yeats ja Oscar Wilde, vain muutamia mainitakseni. Loistavan sanankäytön lahja (the gift of the gab) kulkee läpi kaikkien kansankerrosten, esimerkkinä muutamia herkullisia irlantilaisia toivotuksia, maljapuheita ja kirouksia. Uteliaat löytävät lisää täältä.

When we drink, we get drunk.
When we get drunk, we fall asleep.
When we fall asleep, we commit no sin.
When we commit no sin, we go to heaven.
So, let's all get drunk, and go to heaven!

---

Here's to our wives and girlfriends:
May they never meet!

---

May your glass be ever full.
May the roof over your head be always strong.
And may you be in heaven
half an hour before the devil knows you're dead.

---

May the road rise to meet you.
May the wind be always at your back.
May the sun shine warm upon your face.
And rains fall soft upon your fields.
And until we meet again,
May God hold you in the hollow of His hand.

---

May those who love us love us.
And those that don't love us,
May God turn their hearts.
And if He doesn't turn their hearts,
May he turn their ankles,
So we'll know them by their limping.

---

May you live as long as you want,
And never want as long as you live.

---

May the Lord keep you in His hand
And never close His fist too tight.

---

Epämuodikasta

[22.10.01 19:44]

Jos sinä tahi rakkaasi puuhailette tai olette puuhailleet alla olevan listan mukaisissa askareissa, niin olette Katolisen ensyklopedian mukaan syypäitä taikauskoon ja näin ollen vilkkaasti matkalla kohti kadotusta. On myöskin hyvä noudattaa varovaisuutta, jos juuri tapaamanne henkilön käyntikortissa on oudolta kuulostava arvonimi, vaikkapa nekromantian tohtori X Pet Semataryn yliopistosta.

• astrologia, tähdistä ennustaminen
• aeromantia, ilmasta ja tuulesta ennustaminen
• amuletit, parannuskeinona tai ehkäisynä pahaa yms vastaan
• kiromantia, elikkä kämmenen viivoista ennustaminen
• kapnomantia, savusta ennustaminen
• katroptomantia, peileistä ennustaminen
• alomantia, suolasta ennustaminen
• kartomantia, korteista ennustaminen
• antropomantia, ihmisen sisälmyksistä ennustaminen
• belomantia, ennustaminen nuolia sekoittamalla
• geomantia, ennustaminen maaperään piirrettyjä viivoja, hahmoja tai pisteitä seuraamalla
• hydromantia, vedestä ennustaminen
• idolatria, epäjumalankuvien palvonta
• sabianismi, auringon, kuun ja tähtien palvonta
• zoolatria, antropolatria ja fetisismi, eläinten, ihmisen ja esineiden palvonta
• saatananpalvonta
• abstraktien käsitteiden palvonta, esim. voitto, rauha, maine.
• nekromantia, kuolleiden herättäminen henkiin, myös spiritismi
• oneiromantia, unien tulkinta
• lemmenrohdot ja -taiat;
• ennusmerkit ja tulevaisuuden ennustaminen
• noituus ja kaikenlainen taika
• onnen- ja epäonnen päivät, -numerot, -etc värkit
• paha silmä, taikaloitsut yms.

Miksi? Miksi ei? Siksi. Siksi ei.

[18.10.01 23:44]

Warum?, kysyi Primo Levi häntä iskeneeltä vartijalta Auschwitzissä. Vartija vastasi: Hier ist kein Warum.

Kielen voima on tavaton: hier ist kein Warum, täällä ei kysytä miksi, sanat putoilevat kuin lohkareet murskaten alleen tulevaisuuden ja ihmisyyden. Lause on absurdi, järjen vastainen, ja kuitenkin ainoastaan se voi kuvata keskitysleirin todellisuutta.

   Pidän kielen absurdiudesta, sen kyvystä puhua epätotuuksilla, vihjeillä, viittauksilla. Erityisesti pidän kielen epämääräisyydestä, juuri siitä, että täsmällisinkin ilmaisu on aina hieman harsomainen. Siinä on aina ripaus unta mukana, loogisen formuloinnin ulkopuolelle jäävää vyyhtiä, jota ilman toimintamme ja ajatuksemme olisivat helposti muotoiltavissa logiikan ja matematiikan kielille. Kielen harsomaisuutta vastaa ajattelun harsomaisuus, kahta ei voi erottaa toisistaan. Maailmamme ei niinkään koostu eksakteista mitattavista yksiköistä, vaan se häilyy subjektiivisesti käsitteiden rajojen mukaisesti. Mikä on tuo väri? Onko se sininen vai vihreä? Entä tämä maku? Makea vai imelä?

   Tuo sumeutemme on meidän suojamme. Jos menettäisimme sen ja näkisimme maailman paljaana, ja voisimme vielä kertoa näkemästämme, meille kävisi kuten kuninkaalle Eliotin runossa Autiomaa. Todellisuuden kohtaaminen tekisi meistä impotentteja Kalastajakuninkaita, jotka joen töyräällä murehtisimme valtakuntiemme sekasortoa. "Saanenko koskaan järjestykseen maani?"

Hmm...

[18.10.01 4:53]

Menikö se näin? Ajatella ennen kuin puhua, puhua ennen kuin lyödä, lyödä ennen kuin paeta, paeta ennen kuin kuolla. Naida ennen kuin palaa...

(Ain't no place) For me to poop on...

[17.10.01 21:51]

Ihmiset, erityisesti virkaihmiset, voivat olla outoa ja julmaa väkeä. On kerrassaan käsittämättömän tylyä sulkea taivaan portit hädässä olevilta nelijalkaisilta ystäviltämme. Spesiestit! Karvattomat tylppäkuonot tekopyhät kaksijalkaiset lemuttajat! Syökää päänne!

You're invisible now, you got no secrets to conceal

[16.10.01 21:27]

Sattuuhan sitä. Bob Dylan, gurujen guru kultaiselta 60-luvulta, oli viimeaikaisten tapahtumien valossa ymmärrettävästikin huolestunut turvallisuudestaan, ja hän vaati mitä tiukimpia turvatoimia tämän vuotisella kiertueellaan.

   Herra Zimmerman sai mitä pyysi 9.10. saavuttuaan Jacksoniin, Oregoniin, jossa kolme kolmekymppistä turvapersoonaa esti saamiensa ohjeiden mukaisesti (None shall pass!) epäilyttävän papparaisen vaeltelun kohti backstage-aluetta. Ja kukapa muu pappa olisikaan ollut kuin itse laulu- kautta soittotähti ilman tuota maagista backstage-passia.

  Menettelystä suivaantunut Dylan kassaroineen vaati tehojärkkäreiden välitöntä siirtoa muihin tehtäviin (outplacement?, relocation?). Tosin turvapäällikkö kertoi lehdistölle kehuneensa järjestysmiehiä tehokkaasta työstä jälkeenpäin. Aivan. Just joo. "You'll never work in this business again."

   Ja lopuksi pieni pisto eräästä rock-musiikin kauneimmasta ja piikikkäimmästä ruususta:

How does it feel
How does it feel
To be on your own
With no direction home
Like a complete unknown
Like a rolling stone?

Aiempia avautumisia. Edellinen puolikuu.

:.: rotaatio.org, suuri kurpitsa tulee! :.: