Berliini ei ole kissakaupunki, ei ainakaan muutaman päivän otoksen perusteella. Berliinissä vietettyina päivinä näimme tasan yhden kissan mutta lukemattomia koiria.
Koiria oli kaikkialla — kaduilla, baareissa, kahviloissa, julkisissa kulkuvälineissä. Lähes kaikki vastaantulleet koirat kulkivat vapaina, häiritsemättä ohikulkijoita tai säntäilemättä liikenteeseen. Se oli näky, johon en ole Suomessa tottunut.
Kuva, joka jäi ottamatta: Ollessani aamutupakilla kadun varressa vanha, hienostuneen oloinen rouvashenkilö käveli ohitse. Pikkuinen spanieli — vapaana luonnollisesti — sipsutteli muutaman metrin rouvan edellä. Spanielin tullessa kohdalleni huomasin, että sillä oli yllään (öö… miksi näitä koirien asusteita oikein kutsutaan) maastokuvioinen välly. Sotakoira Musti?
Minulle on turha tulla sanomaan, etteikö saksalaisilla olisi huumorintajua.
Berliinin koirat
Berliini ei ole kissakaupunki, ei ainakaan muutaman päivän otoksen perusteella. Berliinissä vietettyina päivinä näimme tasan yhden kissan mutta lukemattomia koiria.
Koiria oli kaikkialla — kaduilla, baareissa, kahviloissa, julkisissa kulkuvälineissä. Lähes kaikki vastaantulleet koirat kulkivat vapaina, häiritsemättä ohikulkijoita tai säntäilemättä liikenteeseen. Se oli näky, johon en ole Suomessa tottunut.
Kuva, joka jäi ottamatta: Ollessani aamutupakilla kadun varressa vanha, hienostuneen oloinen rouvashenkilö käveli ohitse. Pikkuinen spanieli — vapaana luonnollisesti — sipsutteli muutaman metrin rouvan edellä. Spanielin tullessa kohdalleni huomasin, että sillä oli yllään (öö… miksi näitä koirien asusteita oikein kutsutaan) maastokuvioinen välly. Sotakoira Musti?
Minulle on turha tulla sanomaan, etteikö saksalaisilla olisi huumorintajua.