Kissa ja kylä

Olen kuullut afrikkalaisesta sanonnasta, jonka mukaan lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Itärajan pinnassa lapsi voidaan korvata kissalla ja kasvattaminen ylläpidolla.

Se meni kutakuinkin näin.

Kissan (K) omistajat (I ja P) lähtivät matkalle pohjoiseen. Mies ja nainen (M ja N) jäivät mökille vahtimaan K:ta ja ylipäätään nauttimaan kesästä.

Ensimmäinen päivä meni yllätyksittä, toinen päivä ei aivan. Ollessaan uimassa saunomisen yhteydessä N kuuli kolinaa mökiltä. Silmälasittomia kun olivat, eivät M ja N pystyneet tunnistamaan paikalle saapunutta henkilöä X. Kantavalla äänenkäytöllä kävi ilmi, että kyse oli mökkinaapurista ja perheystävästä, joka tullut ruokkimaan kissan (K).

Tapahtumien kulku, sellaisena kuin sen ymmärsin, oli seuraava: henkilö A oli nähnyt K:ta tuntomerkeiltään vastaavan kissan B:n pihassa ja soittanut kissan omistajille (I ja P). I oli tämän jälkeen välittömästi yrittänyt useita kertoja tavoittaa M:ää ja N:ää siinä onnistumatta.

Epäonnistuttuaan kissan ensisijaisen tukiverkon tavoittamisessa, I otti yhteyttä lähimökin omistajaan (H), joka pahoitteli ettei ollut juuri sillä hetkellä asumuksellaan, mutta hänen sisarensa (X) oli.

Saamiensa ohjeiden mukaan X kävi syöttämässä kissan (K) — joka oli ilmeisesti pysytellyt pihapiirissä koko päivän — ja kirjoittamassa Hesarin ylälaitaan ”terveisiä äidiltä, kävin syöttämässä kissan”. Niin.

Tämä antaa lisätukea teorialleni, jonka mukaan ihmiset pitävät koiria lemmikkeinään, mutta kissat ihmisiä.