Syvemmälle yöhön

[29.04.02 23:57]

Angelo Badalamantilla on monia ansioita, mutta ennen kaikkea hän ymmärsi, että pimeyttä on lähestyttävä hiljaa hiipien, kuiskaten, varpaisillaan. Silmät on totutettava hitaasti valon poissaoloon. Ei pimeyttä pidä kuvata uhoamalla tai huutamalla. Twin Peaks -soundtrack.

Yhä hengissä

[28.04.02 17:17]

Jokainen meistä on varmasti eksynyt kerran jos toisenkin, mutta milloin eksyit ensimmäistä kertaa? Oliko se lähimetsikössä kotipihan vieressä, vai hukkasitko äidin käden torilla tai marketissa? Milloin tajusit, että et tiedä missä olet, ja mihin sinun pitäisi mennä? Miltä se tuntui? Muistatko ahdistuneesi, vai täyttikö mielesi yllättävä vapauden tunne?

I try to treat you right
But you stay out, stay out late at night
Please bring it to me
Bring your sweet lovin'
Bring it on home to me
-Sam Cooke: Bring It On Home

Voideltu

[20.04.02 21:22]

Puhelin soi. Vastaan. Äitini, elämäni antaja ja vaippojeni vaihtaja, soittaa pitkästä aikaa, kysyen iloisesti: "Hei! Mitäs teille kuuluu?". "Mitäs tässä", vastaan. Samaan aikaan kuulen, että vanhempieni kotona lankapuhelin pirisee. Mutsi: "Pitää vastata". Jään kuuliaisesti kuulolle. Taustalta kuulen: "Terve. Ei, en mitään erikoista. Odotas, pitää lopettaa toinen puhelu." Naiivina, ja esikoisena prinssin asemastani varmana, poikana en voi edes kuvitella, että äitini sulkisi puhelimen korvaani. Varmistus statuksestani soi korvassani: piip.piip.piip... Oe, äiti! :)

Irtautuminen

[16.04.02 23:22]

On ikävä kesätaivasta, ikävä sitä joutilasta hetkeä, jolloin voi maata selällään auringonpaisteessa ja katsella syvää sinistä hitaasti ja kiinteästi. Tehdä ajasta merkityksetöntä.

Rentoutuminen, alkeet
Mukavana aurinkoisena sydänkesän päivänä toimi seuraavasti:
Etsi mukava aurinkoinen katto. Levitä huopa allesi. Valitse musiikkisi, nautintoaineesi ja seurasi huolella. Jälkimmäiset eivät ole välttämättömiä, mutta ne voivat suuresti tehostaa vaikutusta.

   Asetu mukavasti makuulle. Valitse piste taivaalta. Odota. Jos sää on otollinen, ennemmin tai myöhemmin näet pienen valkoisen pisteen ilmaantuvan näkökenttäsi äärirajoille. Odota. Pikku hiljaa piste alkaa muuttua, se kiertyy auki kuin puuvillan kukinto nopeutetussa kuvassa. Oe! Se on pienoinen pilvi. Katsoessasi piltin syntyä tunnet kun ajan kulku muuttuu, tosin on mahdotonta sanoa hidastuuko aikasi vai nopeutuuko se. Nauti siitä murehtimatta liikoja.

Through the glass darkly

[14.04.02 18:44]

Mikä sen parempi peili kuin rakkaan katse? Lou Reed: ”I'll be your mirror, Reflect what you are, in case you don't know... ”

Paavali, vanha kiihkoilija, osasi ilmaista itseänsä nasakasti kun sille päälle sattui. Ensimmäisen korinttilaiskirjeen luku 13 (v. 1933 käännös) on tullut länsimaisen kulttuurin kulmakiveksi. Siis sehän on tämä litania rakkaudesta, mitä rakkaus on (pitkämielinen, lempeä jne) ja mitä se ei ole (ei kadehdi, kerskaa jne). Suomalaisen lukijan on hyvä muistaa, että sana ”caritas”, joka on käännetty hieman kapeasti rakkaudeksi, pitää myös ja ennen kaikkea sisällään merkitykset ”laupeus” ja ”hyväntekeväisyys”.

   Mutta sen lisäksi kyseinen teksti sisältää seuraavan kauniin ajatuksen aikuiseksi kasvamisesta. Eläköön lapsuuden loppu.

12: Kun minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli, ja minä ajattelin kuin lapsi; kun tulin mieheksi, hylkäsin minä sen, mikä lapsen on.

13: Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan.

Fight the power!

[08.04.02 22:14]

Mitäpä muuta vanha kertomus enkelten kapinasta on kuin epäonnistuneen vallankaappausyrityksen kroniikka. Vanhan patriarkan, Jahven, poissa ollessa hänen läheisin ja rakkain oppilaansa, kaunein luomuksensa, Lucifer (Valontuoja, Aamutähti) istuu tyhjälle valtaistuimelle, ja täten aloittaa kunnianhimonsa sokaisemana (oikeudentajunsa ohjaamana?) sisällissodan hallitukselle uskollisten joukkojen ja kapinallisten välillä. Kuten varsin hyvin tiedämme, arkkienkeli Mikaelin johtamat hallitukselle uskolliset joukot lopulta nujertivat kapinan, ajoivat Luciferin maanpakoon ja loppujen lopuksi pakottivat tämän perustamaan pakolaishallituksen Helvettiin.

   Tavan mukaan voittajat kirjoittavat historian, niin tässäkin tapauksessa. Kapinallisten kanta ei juuri ole saanut kannatusta valtavirran historiankirjoituksessa, vaan heidät on leimattu moraalittomiksi pyrkyreiksi, jopa kaiken pahan alkujuureksi.

   Mutta onko välttämättä oltava näin jyrkkänä? Kelläpä meillä ei jossain vaiheessa olisi ollut jotain auktoriteetinvastaista hampaankolossaan? Mätä hallitus, paskat pomot, yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus, ihmisarvoa alentava kohtelu, urakehityksen heikot näkymät, kenties vaikka tulehtuneet hampaat ja yleinen kurjuus saattavat siittää kapinallisia ajatuksia kenen tahansa mielessä. Kuka meistä voisi tuomita Luciferin? Vallankumoukselliset, vaikka kuinkakin epäonnistuneet, ansaitsevat pientä kunnioitusta. Sympathy for the Devil!

  Kuvan patsas on nimeltään El Angel Caido (Langennut enkeli), ja sen on vuonna 1870 veistänyt espanjalainen Ricardo Bellver. Patsas on tiettävästi maailman ainoa Luciferille julkisesti pystytetty muistomerkki. Kaikista mahdollisista maista sen on tehnyt mahdolliseksi katolinen Espanja, jonka pääkaupungin Madridin ytimessä, kauniissa El Retiron puistossa voi käydä tervehtimässä kaikkien kapinallisten suojelupyhimystä.

Aiempia avautumisia. Edellinen.

:.: rotaatio.org, suuri kurpitsa tulee! :.: