Hmm...
[29.11.01 20:05]
Mitähän sekin merkitsee kun lähikaupan
kassa sanoo, että "sun pitäis päästä joululomalle"
ja livahtaessani ovesta "koitahan pärjätä" ? Noh,
ainakin sitä, että maksoin kortilla ja saadessani kuitin kouraani
tyrkkäsin sen muina miehinä lompsan täytteeksi. Tietenkään
sitä allekirjoittamatta.
Viemärikieli
[28.11.01 23:18]
Paskat, scheisse, skit, shit, merde, mierde, merda, excremento,
excremento, merda, mierde, merde, shit, skit, scheisse, paskat, oooooh
crap.... olen luupissa..... Hilfe, hjälp, apua, help, heeelp, apuuaa,
hjälppp, hilfeee! Paskat....
Veli
[26.11.01 22:59]
Muistan lapsuudestani / nuoruudestani hyvin ne monet
kerrat kun veljeni kanssa:
a) riitelimme (mistä vaan),
b) tappelimme (siitä tuli muuten huomattavasti
ikävämpää sen jälkeen kun blondista tuli lievästi
sanoen vahvempi),
c) ryyppäsimme (ja riitelimme), sekä
d) teimme sanoinkuvaamattomia hirmutekoja musiikkia
kohtaan (urgh, anteeksi. Tosin särö ON arvo, edelleen.)
Mutta
viereisen kuvan esittämästä veljessovusta minulla ei ollut
mitään mielikuvaa ennen kuin löysin tuon kuvan (blondi on
pikkuveljeni) vanhempieni arkistoista. Hellyttävää, eikö
totta. Ja kuten tiedetään yksi kuva valehtelee enemmän kuin
tuhat sanaa. Muisti, se ei valehtele konsaan.
Oma
[26.11.01 22:27]
Miksi puhua siitä? Miksi piirittää sitä,
analysoida sitä, jakaa se osiinsa? Omistaa se. Puhua sen nimeen, saarnata.
Miksei vain... pitää se omana, nauttia siitä? Hiljaa. Kenties
jakaa se kuten hyvä ruoka jaetaan ystävien kesken.
Waitsismeja viiden erissä, osa I
[25.11.01 8:50]
Irrallisia säkeitä Tom
Waitsin tuotannosta. Parhaillaan kiertueella koppani sisällä. Waitsin
lyriikat ovat muuten luettavissa verkossa tässä osoitteessa
(ja tässä linkki framesettiin,
grr).
- Will you sell me one of those if I shave my head
-Telephone Call From Istanbul
- Taxi, we'd rather walk
-Rain Dogs
- My legs ache
My heart is sore
The well is full of pennies
-Fall of Troy
- Well he came home from the war
with a party in his head
and an idea for a fireworks display
-Swordfishtrombone
- Wipe him down with gasoline 'til his arms are hard and mean
From now on boys this iron boat's your home
So heave away, boys
-Singapore
Eksykäämme
[24.11.01 11:58]
Veikkaan,
että tällä tavalla ei voi elää, pitkään.
Liikaa kahvia, liian paljon kulutettua aikaa työpaikalla. Vastapainoksi
liian raskaita huvia. Kiinnostavaa tarkkailla omaa käyttäytymistään:
aggressioita on enemmän, asioiden prioriteetetit vaihtuvat yllättävällä
tavalla ja surrealistinen unimaailma kukoistaa. It's all good, kuten sanotaan.
Kaikki yhdessä:
Well you play that tarantella all the hounds will
start to roar
The boys all go to hell and then the Cubans hit the floor
They drive along the pipeline, they tango 'til they're sore
They take apart their nightmares and they leave them by the door
-
Let me fall out of the window with confetti in
my hair
Deal out Jacks or Better on a blanket by the stairs
I'll tell you all my secrets, but I lie about my past
And send me off to bed for evermore
-Tom Waits: Tango 'Til They're Sore
Yhden sortin Via Dolorosa
[21.11.01 0:36]
Projektien loppua lähestytään useimmiten
kouristuksenomaisesti, silmäkulmissa nykien, rystyset valkeina ja
huulet verille purtuina. Miksi? Sitä en osaa sanoa. Mutta mielenkiintoisia
nämä loppurutistukset kyllä ovat. Opettavaisiakin. Hauskoja,
jos ylikierroksilla yliväsyneinä kulkevien äijien heitot
jaksavat naurattaa. Vielä jaksavat. Kuka keittää lisää
kahvia?
We Belong Together
[17.11.01 23:37]
Romanttisin
laulu koskaan? Rickie
Lee Jonesin "We
Belong Together", sanon ma. Laulu on New Yorkin talvea, pehmeästi
laskeutuvaa lumisadetta, pitkiä mustia takkeja ja hattuja. Jäätä,
lumihiutaleita ja talven valoa. Korkeiden rakennuksien muodostamia kanjoneita
ja lentoa yli Central Parkin.
Laulu alkaa sykkimään hitaasti
pianoriffillä ja nuhaisen pikkutytön äänellä ja
kasvaa suorastaan huimaavaksi rakkauden tunnustukseksi. Hmm... ei tunnustukseksi
vaan kiistattoman tosiseikan toteamiseksi: we belong together. Sovitus
(pianoa, kitaran huiluääniä ja aivan briljantti Steve Gaddin
rumpukomppi) tavoittaa loistavasti sen taiaomaisen tunnelman kun oivaltaa
olevansa toivottomasti (ja toiveikkaasti) rakastunut. Jonesin oivaltava
laulusuoritus kuvaa nappiin vaihtelevia tunteita: epäröintiä,
arkailua, toivoa ja viimein rohkeutta tunnustaa tunteensa. Spiraalimaisesti
etenevä melodia nousee yli kattojen ja sukeltaa kohti pientä
sivukujaa jossa päähenkilömme toteavat kuiskaten we belong
together. Crescendo. We belong together.
He goes crazy these nights
Watching heartbeats go by...
And they whisper ---
We belong together
We belong together
Yo Sucka! Fight da Future! Now!
[15.11.01 21:03]
Scully!
Scully!
Mulder!
Scully! Talk to me!
Mulder! Is that you?
Scully! Where are you?
Mul-der!
Scul-lyh!
Chris Carter, Bill Shakespeare ain't got nothing on you.
Come on up and take a bow.
Aiempia avautumisia.
Edellinen puolikuu.
|
Mama said: "Life is like a box of chocolates, you never
know what you gonna get...."
|
Jos Helsinki on hetkisen kaunis, / kun on valkoinen maa, pian räntää sataa taas, /
jos Helsinki on hetkisen kaunis, / se unta on vaan, turhaa unelmaa.
- Gösta Sundqvist
|
|
|
|
MUSIIKKI:
Rickie Lee Jones: A Lucky Guy
Uudistettu romanssini RLJ:n musiikin kanssa jatkuu: A Lucky Guy kertoo
suhteessa alakynteen jääneen tarinan, jätetyksi tuleminen
ei tunnu oikein kivalta. Laulun kertoja muistelee kaihoten menneisyttä,
mutta toteaa ilman katkeruutta toisesta, että: "Oh, he's
a lucky guy, I wish I was like him. Cuz when he talks about me, he
don't look this way. He's a lucky guy." Erinomaista soundtrackia
määrättyyn mielentilaan. Ai niin, pop-voyeristeille:
laulun onnenpekka lienee Tom Waits.
Etienne de Crecy: Scratched
Ranskalaista tanssimusiikkia, bon! Sensuelli biitti ja sielukas laulu
(Belita Woods, Parliament/Funkadelic!!). Woohoo! C'est si bon! Woohoo!
PAPERI:
Italo Calvino: Herra Palomar
Italialaisten kirjailijoiden voittokulku vaan jatkuu. Vaikea kuvailla
Herra Palomaria sortumatta merkityksettömiin ylisanoihin. Sanottakoon
vain, että Herra Palomar koostuu 2-5 sivun lyhyistä proosateksteistä
joissa kirjailija yrittää kuvata yhtä abstraktia tahi
konkreettista asiaa kerrallaan. Kaunista, älyllistä ja monitasoista
tekstiä.
|
|