Lyhyt ja terävä isku resetoi mielen kauniisti
[13.01.02 23:58]
Tunsin kerran kaverin, joka oli muotoillut kiintoisan
teorian paniikin välttämättömyydestä hamstereille. Hänellä oli lapsena
ollut lemmikkinään hamsteri, jota ystäväni, kutsutaanpa häntä vaikka Eskoksi,
tarkkaili elikon huomaamatta. Kyseinen jyrsijä piti tapoinaan lähteä aika
ajoin häkkinsä turvasta hieman tutkailemaan ympäristöään. Sankarimme eteni
nenä väpättäen keskelle huonetta, jossa se säännönmukaisesti jähmettyi
takajaloilleen, ja ilman mitään näkyvää tahi kuuluvaa syytä hyppäsi mittansa
verran ylöspäin ja syöksyi salamana suojaan sohvan alle. Esko nohevana
kaverina tuumaili, että eihän se hamsteri moista touhuaisi ilman järkevää
syytä ja yleisti, että pelkoreaktio on täten välttämätön hamsterin hyvinvoinnille.
Eräänlainen hamsterien palohälytysharjoitus, jonka tehtävänä oli pitää
yllä riittävää valmiustilaa jyrsijän kuutiotilavuudeltaan pienoisessa nupissa.
Mahdollinen sielunveljeys Eskon jyrsijään
tuli voimakkaana mieleeni, kun tässä pohdin jälleen kerran sitä että onko
minun todellakin pakko aika ajoin hajottaa itseni atomeiksi ilman mitään
syytä vain todetakseni, että normaalitilahan se vasta mukavaa on.
Ilmeisesti tämän jyrsijän tarvitsee.
Waitsismeja, pt 2
[13.01.02 21:00]
Tom Waits parhaillaan keikalla nupikseni kutsumassani
kaikukammiossa:
- 'Cause I went a little crazy
and I sat upon a high chair
And I'm smokin like a diesel
way out here
- Blow Wind Blow
- He went to sleep at the bottom of
Tenkiller lake
and he said "gee, but it's
great to be home."
- Swordfishtrombones
- My head is spinning round, my heart is in my
shoes,
I went and set the Thames on fire, oh, now I must come back down
She's laughing in her sleeve boys, I can feel it in my bones
Oh, but anywhere I'm gonna lay my head, I'm gonna call my home
- Anywhere I Lay My Head
- We sail tonight for Singapore, we're all as
mad as hatters here
I've fallen for a tawny Moor, took off to the land of Nod
Drank with all the Chinamen, walked the sewers of Paris
I drank along a colored wind, I dangled from a rope of sand
You must say goodbye to me
- Singapore
- It's such a sad old feeling
the fields are soft and green
it's memories that I'm stealing
but you're innocent when you dream
when you dream
you're innocent when you dream
- Innocent When You Dream
Lasarus
[10.01.02 22:54]
Herätessäni ajattelin: ”herään sateen ääneen, asiat voisivat
olla huonomminkin”. Sitten muistin...
- Heh. Näin sinusta unta viime yönä. Olit säkenöivä,
ja minä typerä, kuten tavallisesti. Hitto, edes unissa en sinun ollessasi
kyseessä säilytä pokkaani.
- Kuka sinä olet? Millaista unta? Miksi?
- Öö, mitä sanoisin? Voin nyt paremmin, kiitos
kysymästä. Lupaan käyttäytyä asiallisesti, säilyttää etäisyyteni. Niin,
se uni... kammottava ja tahmea cocktail, aineksinaan Apinoiden planeetta
(jota en ole nähnyt) ja joku todella huono sci-fi–sarja: hmm.... Babylon
5, sehän se oli. Jopa unenikin ovat latteita.
Mikä veressä on, sitä ei voi kieltää
[07.01.02 22:58]
Kuten varmaan tiedätte, Japanissa ihmisen luonteenpiirteet
yleisesti liitetään tähtimerkkien sijasta heidän veriryhmäänsä.
Seuraavassa laatuhömppää Nousevan
Auringon Maasta: Ihmisten veriryhmät ja heidän luonteenlaatunsa.
Veriryhmä A
A-ryhmään kuuluvat ihmiset ovat rauhallisia,
tasapainoisia ja vakavamielisiä. Heidän luonteensa on luja, ja
he ovat luotettavia mutta itsepäisiä. A-ryhmän ihmiset toimivat
harkiten ja suunnitelmallisesti tavoitettaan kohden. Muiden silmissä
A-ryhmän jäsenet vaikuttavat kylmiltä ja tunteettomilta,
mutta heillä on kuitenkin haavoittuva puolensa. He suhtautuvat karsaasti
muiden tyyppien edustajia kohti, joten heidän tapanaan on paakkuuntua
muiden saman temperamentin omaavien kanssa.
Veriryhmä B
B-ryhmään kuuluvat ovat uteliaita luonnoltaan.
He ovat kiinnostuneita kaikesta ja tekevät monia asioita samanaikaisesti.
Valitettavasti asiat jäävät usein heiltä kesken mielenkiinnon
äkkiä lopahtaessa. Kuitenkin he onnistuvat pitämään
asiat tärkeysjärjestyksessä. B-ryhmään kuuluvat
yleensä suoriutuvat tehtävistään pikemmin erinomaisesti
kuin keskimääräisesti. Heitä pidetään valoisina
ja iloisina, energisinä ja innostuvina, mutta joidenkin ihmisten mielestä
totuus on kovin erilainen. He kaihtavat muiden seuraa.
Veriryhmä O
O-ryhmän ihmisten sanotaan määrävän
ryhmän mielialan. Heidän roolinsa ryhmässä on tasapainon
luominen eri ryhmän jäsenten välille. Heitä pidetään
rentoina, rauhallisina ja huolettomina. He ovat myös hyväntahtoisia
ja anteliaita. Kaikki pitävät O-tyypin ihmisistä. Yllättävää
kyllä, heillä on myös jääräpäinen, lujatahtoinen
puolensa. Mielipiteensä he pitävät muilta salaisina. Toisaalta
he ovat avoimia ja nopeita omaksumaan uusia asioita. Toisilla ihmisillä
tai vaikkapa TV:llä on heihin suuri vaikutus. He vaikuttavat päällisin
puolin tervejärkisille ja luotettaville, mutta usein he mokaavat pahasti,
tosin tarkoittamatta mitään pahaa. Tämä vain lisää
heidän charmiaan.
Veriryhmä AB
AB-ryhmään kuuluvat ovat hieman hauraita. He
ottavat toisten tunteet huomioon ja ovat hienotunteisia toimiessaan muiden
kanssa. Toisaalta he ovat itseään ja läheisiään
kohtaan erittäin ankaria. Tästä johtuen heidän persoonansa
vaikuttaa kaksijakoiselle. He usein joutuvat tunteidensa valtaan mietiskeltyään
asioita liian syvällisesti. AB-ryhmään kuuluvilla on paljon
ystäviä, mutta he tarvitsevat paljon omaa aikaa pohtiakseen asioita.
Oma veriryhmäni on A Rh+. Hitto.
Muovikenttien kuninkaat
[06.01.02 22:40]
Kuten jo aiemmin mainitsin, uusi vuosi oli oikein miellyttävä.
Kokoonnuimme tavan mukaan vanhan ystäväporukan kera koolle saattelemaan
jälleen yhtä vuotta menneisyyteen. Aattoilta sujui vikkelään
saunomisen ja ruokailun merkeissä. Ihmiset juttelivat vilkkaasti ja
kaikki tuntuivat viihtyvän, niin pienet kuin suuret.
Yhtäkkiä kesken suurimman
riemun pysähdyin seuraamaan kahta olimme jossakin vaiheessa
jakautuneet sukupuolen (ja ilmeisesti intressien mukaan) tilassa käytävää
keskustelua. Vaimomme (käsite parempi puolisko tuli hakematta
mieleen) puhuivat, ei, keskustelivat älykkäästi aikuisille
sopivista aiheista: työstä, lapsista, elämästä
yleensä. Olin ylpeä heistä: kauniita, mukavia, kypsiä
ja fiksuja naisia.
Mutta mitä teimme me miehet, me
luomakunnan kruunut? Noh, me tietenkin pelasimme pöytälätkää
lattialla ja palasimme Stiga World Cupin siivin reilut kaksi vuosikymmentä
ajassa taaksepäin. Meidän juttujemme tason voi helposti päätellä
siitä. Pojat ovat aina poikia, eivätkä miehet ole juuri
sen kummempia. Sivistyksen pintasilaus (Kreegah! Tarzan bundolo!) on todella
ohut useimmissa tapauksissa. Mutta mikäpä siinä, sivistyneisyys
on paljolti yliarvostettua.
Olihan sitä asiaakin: tänään
sain erinomaisen linkkivinkin (Taksomykky Masa!) Ruotsin maalle, Stigan
pöytälätkäkoulu.
Erinomainen, informatiivinen saitti, jossa on kerrankin hyödynnetty
Flashia. Saitilta löytyy paitsi viralliset turnaussäännöt,
pöytälätkän historia, pelin huolto-ohjeet myös
tietenkin pelivinkkejä. Pelivinkkejä löytyy niin puolustukseen
(The Box, Recoil) kuin hyökkäykseen (The Hook, The Shovel), ja
kaikki selitetty havainnollisten animaatioiden tukemana. Heja
Sverige!
Jos näitä noudattamalla ei
ala peli paranemaan ja vastustajat nöyrtymään, on miehen
parempi löntystää itse Liimatehtaalle ennen kuin tullaan
hakemaan. Itsekunnioitus ennen kaikkea!
2002
[03.01.02 23:00]
Vuoden vaihteen tienoo osoitti jälleen osaltani
todeksi sen, että maailmassa vallitsee jonkinlainen tasapainon laki.
Paha tasaa hyvää, pakkanen hellettä, karvas makeaa, eikä
mikään ole niin hyvä hilpeän juhlatunnelman nollaaja
kuin sappinesteen maku suussa, paitsi ehkä äkillinen, suorastaan
raivokas ripulikohtaus kesken junamatkan Lahdesta Joensuuhun.
Niinhän siinä tietenkin kävi,
että parin päivän irrallista, epätodellista onnen tunnetta
luonnollisesti seuraa vastaavan mittainen ajan jakso kiinteää
piinaa: erinomaisesti sujuneen uuden vuoden vieton (suti) jälkeen
kesken kotimatkan sain vieraakseni elämäni äkäisimmän
vatsataudin (tito). Tosin harvemmin universumi aivan näin konkreettisesti
asian esittää. Voin jopa kertoa melko tarkkaan missä kohdassa
(Imatra, Vakiot!) käyrä putosi jyrkästi x-akselin alapuolelle.
Parin päivän vierailu hämärän rajamailla vei miehen
tukevasti perusasioiden pariin, koko elämä pyöri
vielä enemmän kuin normaalisti ruuansulatuskanavan ympärillä.
Ah, tätä eloa.
Noh, nyt kuitenkin karmavaakani puntit
lienevät suht' koht' tasassa. Päässä, sen paremmin
kuin pötsissäkään, ei pahemmin vippaa. Paluu harmaaseen
arkeen voi alkaa.
Aiempia avautumisia.
Edellinen puolikuu.
|
Mama said: "Life is like a box of chocolates, you never
know what you gonna get...."
|
omatunto nostaa jälleen rumaa päätään sarvekasta / ilkeästi irvistellen laukoo mantraa turruttavaa
/synti ja häpeä, turhaan etsit läpeä jonne voisit ryömiä, itseäsi säälimää
- Toppo Koponen
|
|
|
|
PAPERI:
Alexandre Jardin: Fanfan: lemmen unelma
Kirja, jota tuskin olisin oma-aloitteisesti lainannut tahi lukenut....
nimen tai takakannen mairittelun perusteella siis. Mutta luin ja hyvä
niin: kirja on rento, höpsö ja hauska, hieman samaan tapaan
kuten viime aikojen leffahitti Amelie.
Jardin kuvaa lemmensairaan nuoren miehen kenties vielä normaaliakin
typerämmäksi ja pakkomielteisemmäksi. Rakkaus saa meidät
tekemään outoja asioita, non?
Antonio Tabucchi: Requiem
"Minä ymmärrän kyllä päähänpistoja,
päähänpistot ja alkoholi ovat minun heiniäni."
Kysymys: voiko kirjasta, jossa moinen lause on, olla pitämättä?
Vastaus: ei.
Marie Darrieussecq: Sikatotta
"Kaikki me ollaan eläimiä." Mutta petit Marie
vie kyllä Eläinten vallankumouksen idean jonnekin mustan
huumorin äärirajoille. Hmm... lieköhän vika päässäni
vakavakin.. kirja oli mielestäni varsin hilpeä irrottelu.
|
|