Behind blue eyes

[17.01.03 00:25]

Rauhan kyyhky vai lentävä bakteeripesä?

Heikkoutta ymmärrän hyvin, heikko mies, laiskuutta samoin, samasta syystä. Mutta typeryyttä en ymmärrä, tosin syynä siihen lienee oma typeryyteni. Ei ole vielä täysin selvää onko The Who -yhtyeen kitaristi ja lauluntekijä Pete Townshend syyllistynyt ensimmäiseen vai viimeiseen syntiin. Joka tapauksessa jompaan kumpaan ryhmään hän kuuluu, mahdollisesti molempiin.

Kuluneen viikon aikana Pete Townshend on tehnyt paluun parrasvaloihin tavalla jota hän tuskin halusi. Townshend myönsi hiljan lehdistötiedotteessaan maksaneensa pääsystä lapsipornosivustolle, yksin jo tämä on brittien lakien mukaan rangaistava teko. Omien sanojensa mukaan hän ei tehnyt sitä seksuaalisista syistä, vaan hänen tarkoituksenaan oli kerätä aineistoa omaelämänkertaansa varten. Townshend sanoutuu täysin irti pedofiliasta pitäen sitä kammottavana, ja hän epäilee myös, että hän itse on lapsena joutunut hyväksikäytön uhriksi. Riippumatta siitä toteavatko viranomaiset hänet Uncle Ernieksi vai Tommyksi, hänet mainitaan vastaisuudessa samassa yhteydessä kuin Michael Jackson ja Gary Glitter. Ei kovinkaan häävi perintö eräälle rock-musiikin parhaista lauluntekijöistä.

Pedofilia on kammottava asia, ja pedofiilin leima on halveksituin minkä yhteisö voi jäseneensä lyödä. Jo pelkkä epäily pedofiliasta riittää sysäämään ihmisen yhteisön ulkopuolelle. Townshendin tapauksessa asiaan liittyy paitsi ilmeiset inhimillisen tragedian ainekset myös yleisempiä kysymyksiä. Miten tulisi suhtautua taiteilijan tuotantoon siinä tapauksessa, jos hän ihmisenä paljastuu puutteellisemmaksi kuin mitä olemme valmiit hyväksymään? Onko taideteoksen arvo sidottu taiteilijan ihmisarvoon? Voimmeko enää kuulla Baba O'Rileytä tai Won't Get Fooled Againia samoin korvin? Townshend kiteytti hienosti julkisivun ja sisäisen myrskyn ristiriidan kappaleessaan Behind Blue Eyes. Luonnollisesti on puhdasta yhteensattumaa, että hänen omat silmänsä ovat huomiotaherättävän siniset.

No one knows what it's like
To be the bad man
To be the sad man
Behind blue eyes

No one knows what it's like
To be hated
To be fated
To telling only lies

But my dreams
They aren't as empty
As my conscience seems to be

top